FabLearnDK: Tanska vs. Oulu -pohdintaa eroista ja yhteneväisyyksistä digitaalisen valmistamisen opettamisessa

Alkuoletuksenani oli, että Tanskassa ollaan huikeasti edellä kaikessa digitaaliseen valmistamiseen liittyvässä – aina osaamisesta ja pedagogiikasta tiloihin ja hallinnollisiin rakenteisiin. FabLearnDK-seminaarissa Vejlessä 25.4.2019 opin, että yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin paljon enemmän kuin eroja. Joissain asioissa koen, että kuljetaan jopa rinta rinnan samaan suuntaan. Tässä pohdintojani tanskalaisesta koordinointimallista, opettajien osaamisesta, tiloista, laitteista ja arjen haasteista.

Vejlen vierassataman aaltomaiset talot.

Kyllä, kolme Jyllannin kaupunkia Vejle, Koldinge ja Silkeborg ovat rakentaneet hyvän hallintomallin, jossa jokaisen kaupungin keskus-FabLab koordinoi koulujen FabLabeja. Kyseessä on kolmen keskisuuren kaupungin malli, jonka pohjalta nyt laajennetaan verkostoa. Verkoston etuna on hyvien kokemusten ja ideoiden jakaminen, mutta myös mahdollisuus näkyä ja saada aikaan muutosta. Oulussakin on kuluneen lukuvuoden aikana edetty tässä asiassa harppaus eteenpäin, mutta STEAM-kouluverkoston laajentuessa tarvitaan lisää keskitettyä koordinointia.

Käytännön opetustasolla erot ovat kuitenkin paljon pienempiä ja yksittäisten opettajien taito- ja kokemuserot ovat samantyyppisiä kuin Suomessa. Oulussakin on opettajia, jotka ovat tehneet STEAM- ja FabLab-tyyppisiä projekteja oppilaidensa kanssa jo vuosia ajattelematta, että ne kuuluvat tietyn kattokäsitteen alle. Samoin Tanskasta ja aivan FabLab-kouluistakin löytyy opettajia, jotka vasta tutustuvat kyseiseen ajatusmalliin. FabLab-pioneerit ovat toki omaa luokkaansa, koska ovat voineet koko lukuvuoden ajan käyttää yhden päivän työviikostaan digitaaliseen valmistamiseen liittyvien taitojen opiskeluun. Meilläkin on nyt jo ainakin parikymmentä aktiivista ja osaavaa opettajaa STEAM-ringissä mukana ja janoa uuden oppimiseen on vielä isommalla porukalla.

Tilojenkin osalta käytännöt ovat yhtä kirjavia kuin Oulussa. Osalla kouluista on virallinen FabLab-status ja hyvät tilat välineille, mutta osassa välineistönä on vain kannettava vinyylileikkuri ja läppäri. Kiinteät tilat koettiin yksimielisesti tavoittelemisen arvoiseksi ihan jo laitteiden määrän ja koon vuoksi, ja uusiin kouluihin sellaisia rakennetaankin.

FabLearnDK tarjosi paljon tutkimustietoa ohjelmoinnillisesta ajattelusta.

Samat käytännön haasteet tuntuvat vaivaavan opettajia kummassakin maassa. Kuulin monesta suusta kuinka hankalaa on jakautua kahdeksi, kun pitäisi toisaalta valvoa laserleikkurin käyttöä teknisessä tilassa ja samaan aikaan opettaa vektorointia luokassa. Niinpä! Ylikiimingin koulussa olemme pyrkineet järjestämään ohjaajan tai toisen opettajan kaveriksi vastaaviin tilanteisiin, mutta ymmärrämme sen olevan luksusta. Jonkinlainen useamman koulun yhteinen tekninen työntekijä, joka huolehtisi laitteiden huollosta ja avustaisi oppilaita koneiden käytössä olisi varmasti paras ratkaisu.

Laitteiden saatavuudessa ja sovellettavuudessa erona on, että Tanskassa on yleistä, että oppilailla on henkilökohtaiset Chromebookit. Saatavuus siis on parempi, mutta haasteena on, että opetuksessa joudutaan käyttämään rajallisempia selainpohjaisia ohjelmia, koska Chromebookeihin ei voi ladata raskaita ohjelmia. Googlen laajennusosista löytyy kuvankäsittelyyn Pixlr.com ja vektorointiin Vectr.com, mutta ne tuntuivat omassa workshopissani todella kömpelöiltä yhtä lailla ilmaisten Gimpin ja InkScapen rinnalla. Olisko tämän osalta tasapeli?

Tanskan kansallinen FabLabAtSchool-koordinaattori Hanne Voldborg Andersen avasi seminaarissa erilaisten työpajatilojen (makerspace, hackerspace, FabLab…) välillä. Hän korosti FabLabiin keskeisesti kuuluvaa tutkimusyhteistyötä ja se on STEAMinOulu-toiminnassa hyvin edustettuna. Opettajien kouluttaminen yliopiston FabLabillä on tuonut opettajia tiedeyhteisön pariin ja ympäristö on tuntunut luontevalta digitaaliseen valmistamiseen liittyvien pedagogisten teemojen käsittelyyn.

Oululaisia opettajia kouluttaneet Ivan Sanchez Milara ja
Kati Pitkänen pitivät työpajan Android-sovelluksen blokkiohjelmoinnista ja sovelluksen yhdistämisestä konkreettisiin esineisiin.

Oulussa meillä on vielä paljon opittavaa siitä, kuinka STEAM-toiminta ja digitaalinen valmistaminen otetaan keinoksi toteuttaa opetussuunnitelmaa ja osaksi koulun tavallista arkea. Yläkoulussa jyrkän oppiainejaon hälventäminen ja monialaisten kokonaisuuksien muotoilu vaatii panostusta koko opettajakunnalta. Sen rinnalla kulkee opettajuuden muutos: opettajan roolin muutos ylhäältä johtavasta asiantuntijasta tutkimisen ja kokeilemisen ohjaajaksi, ja toisaalta yksin tekemisestä yhdessä opettamiseen. Näkisin, että tässä yhteistyö oululaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa voisi jatkossakin olla erittäin hyödyllistä.

Haasteena kummassakin maassa on myös omien kollegojen innostaminen mukaan. Koulujen arki on niin hektistä, että moni opettaja kokee kuormittavana, jos vuosien aikana kehittyneeseen opetustyyliin toivotaan muutosta.  Kahvipöytäkeskusteluissa pohdimme erilaisia tapoja kouluttaa ja motivoida kollegoja, ja loppupäätelmänä oli, että tekniikoita on loppuen lopuksi aika helppo opettaa, mutta opettajuuden muutokseen tarvitaan paljon aikaa ja mahdollisuuksia yhteiselle reflektoinnille.

FabLearnDK:n pääpuhuja, professori Mark Guzdial Michiganin yliopistosta.

Tiivistettynä, moni asia on meillä jo hyvällä mallilla ja meillä on Oulussa paljon osaamista ja hyvät edellytykset tehdä laadukasta pedagogiikkaa digitaalisen valmistamisen saralla. Toiminnan koordinoinnissa ja hallinnoinnissa, sekä toiminnan vakiinnuttamisessa tanskalaiset ovat toki meitä muutaman iterointikierroksen (lue: lukuvuoden) edellä. Maker-kulttuurin hengen mukaisesti: parhaaseen lopputulokseen päästään kuitenkin yhteistyöllä ja sitä jatketaan Oulun isännöimässä FabLearn Europessa toukokuun lopulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s